Matka Hong Kongiin alkoi reteästi Diners Clubin loungessa. Viimeisen aamun penninvenytyksen (emme halunneet vaihtaa enempää rahaa) jälkeen hyödynsimme loungen tarjontaa ja nautimme pöydän antimista kunnon lounaan. Ja mikäs siellä muutenkaan oli istuskellessa mukavilla tuoleilla ja ottaa rennosti.
Lentoaika Hong Kongiin oli vajaat kolme tuntia. Olimme perillä illan jo hämärtäessä, joten taksilla hostellillemme suhatessa pääsimme nauttimaan pilvenpiirtäjien valomerestä. Majapaikkamme sijaitsi Mongkokin kaupunginosassa Kowloonin puolella. Varsinaisen Hongkongin saaren lisäksi alueeseen kuuluu muitakin pienempiä saaria, kuten Lantau ja Lamma, sekä mantereen puolella sijaitseva Kowloon. Suurin osa turisteista viettää aikansa pitkälti joko Hong Kongin saarella tai Kowloonin alueella. Niin myös mekin.
Hong Kong iltavaloissa
Mainosvaloja riittää
Kowloonin puolta
Kowloon on yksi maailman tiheimmin asuttuja paikkoja ja sen kyllä huomasi. Talot olivat huikean korkeita ja niitä oli myös paljon. Meidänkin huoneemme sijaitsi kerroksessa 11. Kaikkiaan hostellissamme kerroksia oli 20. Kowloonin turistikeskittymä Tsim Sha Tsui sijaitsee niemen eteläkärjessä ja siellä on valtava määrä majapaikkoja kalliista hotelleista pieniin muutaman neliön kokoisiin ikkunattomiin huoneisiin. Jos Honkkarista etsii halpaa majoitusta, niin todennäköisesti sen löytää juuri Tsim Sha Tsuista. Kyseisessä kaupungisosassa on myös kauppoja, ravintoloita ja ostoskeskuksia vieri vieressä ja niiden sivutuotteena myös erilaista hihasta nykijää löytyy runsain mitoin. Aivan rannan tuntumassa kulkee Promenaadi, josta voi käydä ihastelemassa Hong Kongin puolen pilvenpiirtäjiä. Joka ilta kello kahdeksan on valoshow Symphony of the lights, jossa pilvenpiirtäjien valot välkkyvät musiikin tahdissa laservalojen tuodessa vielä oman lisänsä showhun. Ihan mielenkiintoinen esitys, mutta odotimme siltä hieman enemmän.
Symphony of the lights
Varjostuksia tuli myös selän takana olevalle seinälle
Avenue of the Stars
Valtavan kokoisen Pekingin jälkeen Hong Kong tuntui mukavan kompaktilta. Pieneksi sitä ei voi sanoa, koska alueella asuu enemmän ihmisiä kuin koko Suomessa ja alue on vain murto-osan sen koosta. Välimatkat ovat lyhyitä, julkinen liikenne toimii hyvin ja kävellenkin oli helppo mennä paikasta toiseen. Eniten ehkä yllätti kuitenkin se, että Hong Kong on yllättävän vihreä paikka. Mielikuva meillä, kuten monilla muillakin on se, että kaupunki on pelkkiä pilvenpiirtäjiä. Toki ne dominoivat maisemaa, mutta heti niiden takana kohoavat vihreät kukkulat ja kun pääsee kurkistamaan niiden toiselle puolelle, törmääkin metsämaisemaan. Britit hallinnoivat Hong Kongia pitkän aikaa ja sen ajan jälkiin törmää edelleenkin päivittäin. Liikenne on vasemmanpuoleista, kaupungin bussit ovat kaksikerroksisia ja kaikkialla on kyltit myös englanniksi, mikä helpottaa huomattavasti matkailijaa. Luultavasti siirtomaa-ajan jälkiä on myös tietty järjestelmällisyys, joka monista Aasian maista monesti puuttuu. Kuitenkaan kaupunki ei ole liian steriili, vaan kiinalaisuus tuo siihen oman lisämausteensa. Hong Kongissa itä kohtaa lännen mielenkiintoisella tavalla.
Iltaelämää Kowloonissa
Itä ja länsi kohtaavat
Ensimmäisenä iltana lähdimme vain kävelemään hostellimme ympäristöön. Mongkokin alueella on suuria markkina-alueita, joista Ladies Market sijaitsi kymmenen minuutin kävelymatkan päässä hostelliltamme. Alueella oli usempikin kadunpätkä suljettu autoilta ja ihmisiä parveili kaduilla runsain mitoin. Me kuljimme virran mukana jonkin aikaa ja ihmettelimme maailman menoa. Kävimme vielä syömässä ennen paluuta hostellille.
Katuruokaa
Kultaisilta kaarilta ei voinut välttyä missään
Pekingin kulttuurikierrosten jälkeen emme Hong Kongissa ahnehtineet nähtävyyksiä, vaan otimme aika rauhassa. Ensimmäisenä aamuna jouduimme kuitenkin laittamaan kellon soimaan, koska meidän täytyi lähteä käymään Myanmarin konsulaattiin viemään viisumianomuksemme. Tiesimme sen sijaitsevan Sun Hung Kai Centressä Hong Kongin puolella, joten menimme metrolla lähimmälle asemalle. Takaisin maanpinnalle noustuamme olimme hetken aikaa pökerryksissä, että missä olemme ja mihin pitäisi mennä. Ihmettelimme kadun varressa, että miten ihmeessä pääsemme edes tien yli, kun missään ei näy suojateitä. Muutenkin oli jotenkin hiljaisen oloista. Sitten tajusimme nostaa vähän katsettakin. Kun nousi portaat ylös, päätyi kävelysillalle, joita pitkin pääsi kulkemaan pitkiäkin matkoja katujen yllä. Tällä tavalla ihmisvirrat sai helposti ja nopeasti paikasta toiseen liikenteen häiriintymättä. Ja niitä ihmisiä muuten riitti.
Löysimme kuitenkin konsulaatin helposti. Täytimme yhden A4-kokoisen paperin, liitimme mukaan passikuvan sekä käyntikortin/kirjeen työnantajalta. Hinta oli 150 HGD eli vajaat 15€. Aikaa meni vajaat viisi minuuttia. Viisumit sai noutaa seuraavana päivä. Kaikki kävi todella helposti.
Koska ilma oli selkeä, päätimme seuraavaksi käydä katsastamassa Hong Kongin ehkä suurimman nähtävyyden, Victoria Peakin. Kun saavuimme tram-asemalle, josta pääsee Peakille jyrkkää rinnettä kipuavalla vaunulla, selvisi että kyseinen vempain on huollossa. Ystävällinen opas ohjasi meidät kuitenkin bussiin numero 15, jolla pääsi myös huipulle. Matka kesti noin puoli tuntia ja maksoi 10 HKD eli vajaan euron. Bussikin sattui tulemaan juuri sopivasti, joten emme joutuneet jonottamaan yhtään. Ylhäältä Peakiltä levittäytyi huikeat maisemat yli Hong Kongin ja Kowloonin. Kamera räpsyi tiuhaan tahtiin jälleen kerran. Aikamme ihasteltuamme näkymää, päätimme lähteä vielä kävelemään Victoria Peakin kiertävän kävelyreitin. Jos vain aikataulu sallii, niin suosittelemme kiertämään sen. Sitä kautta Hong Kongin monimuotoisuus tulee esille aika mukavasti.
Näkymä Victoria Peakiltä
Hong Kongin toinen puoli
Circle walk Victoria Peakillä
Eksynyt turisti
Suurkaupungin maisemia
Kävimme vielä syömässä ja matkalla kuuluisan Star Ferryn (lautta liikennöi esim. Hong Kongin ja Kowloonin väliä) terminaaliin kuljimme läpi toinen toistaan upeampien ostoskeskusten läpi. Merkkiliikkeiden kylttejä vilisi silmissä ja korukauppojen ikkunoissa kulta kimalteli. Ei tarvinnut tehdä niissä ostoksia. Hong Kongin puoli on liike-elämän keskusta ja sen huomaa hyvin katukuvassa. Pukumiehet ja -naiset kiiruhtavat paikasta toiseen ja raha haisee joka puolella. Myös ympäristö oli paljon kovempi ja sieluttomampi kuin kotoisan Kowloonin. Toki matkalla Peakille huomasi, että kun business-alueelta siirtyy syrjemmälle, niin ympäristökin muuttuu taas rennommaksi Hong Kongin saarellakin. Taas hyvä esimerkki kaupungin monimuotoisuudesta.
Star Ferryllä taitoimme saman matkan kuin tuhannet ihmiset päivässä palatessamme takaisin Kowloonin puolelle. Kaupungissa on erittäin toimiva julkinen liikenne ja sitä kannattaa ehdottomasti käyttää. Metro on nopea, mutta asemilla saattaa joskus joutua kulkemaan pitkiäkin matkoja. Myös ruuhka-aikoja kannattaa välttää, jos vain mahdollista. Iltapäivän ruuhkiin törmäsimme ainakin viiden kuuden aikaan. Bussit olivat toinen erittäin kätevä kulkuväline. Jokaisella pysäkillä oli aikataulu pysäkkeineen sekä kyseisen linjan hinta. Jos maksaa käteisellä, pitää olla tasaraha. Metrolippuja saa ostaa lippuautomaateista asemilta ja niiden hinta muodostuu matkustetun matkan mukaan. Hong Kongissa on käytössä myös Octopus-kortti, johon voi ladata arvoa ja maksaa matkat sillä.
Metroasemalla ruuhka-aikaan
Seuraavana päivänä nukuimme pitkään ennen kuin lähdimme kaupungille. Hong Kongissa sijaitsee maailman pisimmät liukuportaat, koostuvat useista peräkkäisistä portaista, joilla on yhteensä mittaa yli 900 metriä. Pitihän ne käydä testaamassa. Nousimme koko ajan ylöspäin ja ylöspäin. Ensin ohitimme Sohon ravintoloineen. Lopulta löysimme itsemme ylhäältä keskeltä paikallista asuinaluetta. Koska emme ole ainoita turisteja, ketkä matkan ovat taittaneet ajan saatossa, niin löytyi sieltä sentään opasteet alaspäin. Lähdimme niiden ohjaamina valumaan pikkuhiljaa alaspäin. Kun löysimme takaisin ihmisten ilmoille, totesimme kellon olevan jo sen verran että voisimme käydä hakemassa viisumimme pois. Olimme bonganneet Victoria Peakillä mainoksen Hard Rock Cafeesta ja päätimme lähteä käymään siellä. Koska kyseisestä kuppilasta löytyi myös pitkästä aikaa hyvin toimiva netti, niin visiitti siellä venyi melko pitkäksi. Onneksi paikka oli kyseisellä hetkellä rauhallinen, niin saimme rauhassa päivitettyä bloginkin.
Maailman pisimmät liukuportaat
Matkalla ylös
Perjantaina lähdimme käymään Macaossa, joka on erillistä itsehallintoaluetta. Matkalla on molempiin suuntiin kuljettaessa normaalit passin tarkastukset. Sinne kulkee sekä Hong Kongin että Kowloonin puolelta lauttoja puolen tunnin välein. Molemmilla kerroilla lautta oli lähes täynnä, joten ilmeisen suosittu reitti kyseessä. Macao on tunnettu kasinoistaan ja niitä mekin lähdimme ensin ihmettelemään. Lauttasatamasta kulkee eri kasinoiden ilmaisbusseja ja niihin voi hypätä kyytiin vapaavalintaisesti. Me hurautimme Venetian kasinolle, joka on maailman suurin. Se on useakerroksinen rakennus ostoskeskuksineen ja hotelleineen. Sisälle on myös rakennettu nimensä mukaisesti Venetsia, josta löytyy mm. Grand Canal ja Pyhän Markuksen tori. Jälkimmäinen tosin ilman puluja. Kaiken keskipisteenä sykki kuitenkin kasino. Seillä raha vaihtoi omistaa, kun ihmiset rahankiilto silmissä syytivät rahojaan erilaisiin peleihin. Olihan meidänkin pakko vähän pelata. Sanna tyytyi pelaamaan paikallisia hedelmäpelejä, mutta itse päätin kokeilla Big Wheel nimistä peliä. Ai että, kun siihen meinasi jäädä koukkuun. Sain kuitenkin pidettyä pintani ja maltoin ottaa rahat ulos siinä vaiheessa kun olin voitolla 150 HKD eli noin 15 euroa. Tosin pelattujen dollarien määrän jälkeen lopputulokseksi taisi tulla aikalailla plus miinus nolla tilanne.
Uhkapeluri koukussa…
…Big Wheeliin!
Grand Canalin reunalla
Käytiin myös Pyhän Markuksen torilla. Mutta missä pulut…?
Päätimme repäistä itsemme irti uhkapelin maailmasta ja lähteä katselemaan vielä vanhaa kaupunkia. Macao on ollut Portugalin siirtomaana ja edelleenkin maa on kaksikielinen. Kiinan lisäksi kyltit ovat myös portugaliksi. Myös vanhan kaupungin kujilla näkyy selkeästi portugalilaisia vaikutteita. Ihmisiä oli runsain mitoin liikkeellä ja kaduilla ruuhkaista. Aikamme kierreltyämme totesimme, että on aika lähteä lauttarantaan ja kohti ”kotia”. Pakko sanoa, mutta Macao ei sytyttänyt ihan hirveästi. Onhan kasinot usein hienoja. Täällä nekin olivat hyvin etäällä toisistaan, joten liikkuminen niiden välillä ei ole yhtä helppoa kuin esim. Las Vegasissa. Vanha kaupunki oli ihan ok. Ehkä sekin olisi auennut enemmän hieman pidemmällä visiitillä.
Olimme takaisin Kowloonin puolella vasta pimeän jo tultua. Päätimme vielä kävellä Temple Streetin markkinakadun kautta. Kadun alkupäästä löytyikin sitten ravintola, jonka edessä ihmisiä parveili odottamassai pöytiä. Kävimme kurkkaamassa menun ja se vaikutti sen verran hyvältä, että liityimme jonon jatkoksi. Paikka oli pieni ja aivan tupaten täynnä, mutta noin vartin odottelun jälkeen saimme pöydän. Tällä kertaa odottelu kannatti, sillä ruoka oli todella hyvää. Ruokailun jälkeen jatkoimme vielä iltakävelyä pitkin kojujen valtaamaa tietä ennen paluuta hostellille.
Viimeisen päivän aamu menikin sitten nukkuessa taas pidempään ja tavaroita pakkaillessa. Kun kamat oli lopulta saatu kasaan, veimme laukut säilytykseen ja lähdimme vielä kiertelemään kaupungille. Tällä kertaa suuntanamme oli Nan Lion Garden. Otimme metron alle ja pyyhälsimme sillä Diamond Hillin metroasemalle. Noustuamme ylös maan alta, huomasimme olevamme suuren ostoskeskuksen alakerrassa. Kävimme pikaisesti kiertelemässä siellä sekä haukkaamassa aamiaisen. Tai ehkä kellonajasta johtuen olisi parempi puhua jo lounaasta.
Itse puutarha löytyi opasteiden ohjaamana noin sadan metrin päästä ostoskeskuksen ovelta. Siellä oli selkeästi nähtävissä vaikutteita sekä kiinalaisesta että japanilaisesta puutarhasta lampineen ja istutuksiksineen. Ympäristö oli kaunis ja harmoninen, mutta ennen kaikkea erittäin rauhallinen. Paikka, jossa mieli rauhoittui suurkaupungin hälinän keskellä. Pilvenpiirtäjät kohosivat puutarhan ympärillä, mutta niiden vaikutus ei onnistunut rikkomaan seesteistä tunnelmaa.
Ohjeita puistokäyttäytymiseen
Nan Lion garden
Kaiken hälinän ulkopuolella
Puutarhan vieressä oli myös Coi Lin nunnery eli paikallinen nunnaluostari. Kävimme vielä kurkaamassa sinnekin matkalla bussipysäkille. Meillä ei ollut hajuakaan siitä, että mikä bussi mahdollisesti menisi majapaikkamme luokse. Aikamme reittioppaita tutkailtuamme ja paikallisen rouvan avustuksella löysimme bussin, joka veisi meidät kotikulmille. Näin saimme taas halvan kiertoajelun läpi erilaisten asuinalueiden.
Coi Lin nunnery
Kiertelimme vielä vähän aikaa lähiseudulla ennen suuntaamistamme lentokentälle. Vielä maaliskuun alkuun saakka Diners club -luottokortilla pääsee ilmaiseksi loungeihin, joten lähdimme lentokentälle suhteellisen ajoissa hyödyntääksemme näitä palveluita. Siellä saimmekin syötyä päivällisen ja löysimme taas sellaisen nettiyhteyden, että saimme ladattua blogipäivityksen. Pientä luksusta budjettimatkailijan arjessa 🙂
After Diners lounge at the Beijing airport and three hours flight we arrived to Hong Kong. We took a taxi to our hostel in Kowloon. Hong Kong has many islands, like Lantau and Lamma, but many of the tourists often spend their time in Hong Kong island and Kowloon (located in continent). Just like us.
Kowloon has one of the highest density of population. Apartment houses were really high and also our hostel room was in 11th floor. Tsim Sha Tsui, the main tourist area in Kowloon, is located in south part of the peninsula. Across the bay is Hong Kong island. Every night at eight o´clock The Symphony of lights is shown in TST´s Promenade. Show is a mixture music, lasers and skycrapers flashing lights. It was ok, but not amazing.
In our first day we had to get our Myanmar visas from Myanmar consulate in HK island. We found it quite easily and the visa prosess took about 5 minutes. After that we desided to go to Victoria Peak, the most famous tourist attraction in HK. The peak tram was in maintenance, but the guide there told us to take bus 15 up to the peak. It took half an hour and cost 10 HKD (about 1€). Up there the view was breathtaking. After many photos we walked the circle trail around the peak. On that walk you really could see the diversity of HK. Of course the skycrapers rules the view towards Kowloon but on the other side there is green forests with only few houses.
The world longest escalators (alltogether over 900 m) are located in HK. So, of course, we had to go for a ride. It´s only one way trip so we walked back down. We collected our visa from consulate and spend quite many hours in Hard Rock Cafe using internet and also finally updated our blog.
Our next day trip destination was Macao, a former colony of Portugal. Architecture of the old town is very similar than in typical Portuguese town. Pretty place, but the main reason for visitors is casinos. We headed to Venetian casino and started to gamble. Not in big bets, but of course you have to try! The Macao trip took a hole day so we were back in hostel late in the night.
On our last day in Hong Kong we visited Nan Lion garden. It was a mixture of chinese and japanise gardens. Beautiful, quiet and total harmony. A piece of heaven in middle of busy city. Perfect place to relax before the going to airport. At there we had a chance to use Diners lounge again. A little bit of luxery in budget travellers life 🙂
Hintaesimerkkejä
10 HKD = n. 1€
Bussilippu Victoria Peakille 10 HKD
Bic Mac ateria 21 HKD
Metrolippu matkasta riippuen 5-10 HKD
Star ferry 2,5 HKD
Laivalippu Macaoon 160-185 HKD (menolippu eri hintainen kuin paluulippu)
Ravintolaruoka juomineen Temple streetillä 2 hlö 280 HKD
Maileja ja maisemakortteja 